Pitääkö alaikäisten päihteiden käytöstä olla huolissaan? Mikä on normaalia nuoruutta ja mikä on alkava häiriö? Aika on muuttunut radikaalisti tultaessa 90-luvulta 2020-luvulle. Savonlinnan seutu ei ole lintukoto. Pikkukaupungissa on nähtävissä samoja ilmiöitä kuin suurkaupungeissa.  

Aikamme ilmiöt vaikuttavat suoraan monen nuoren arkeen. Koronapandemia ja etäopetus ovat lisänneet yksinäisyyden tunnetta. Sosiaalisen median alustat lisäävät vuorovaikutteisuutta, jonka vaikutukset nuoreen ovat moninaiset.  Sosiaalinen media ruokkii vihapuhetta, kuviteltua itsenäisyyden tunnetta sekä normeista riippumatonta käytöstä. Tässä paineiden ristiaallokossa, kuvitellun ja realismin välimaastossa, turvallisen vanhemmuuden merkitys korostuu entisestään.

”Ei meidän nuori” voi olla monen vanhemman ajatus. Kyllä vaan meidän nuori törmää yhä nuorempana tilanteisiin, joissa päihdyttäviä aineita tarjoutuu kokeiltavaksi ja nuori joutuu valinnan eteen. Puhelimen kautta avautuvat kaikki väylät, myös sivupoluille, mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kaveri kokeilee, muutkin käyttävät, miten itse tekisin?

Kaveriporukassa rohkaistaan kokeilemaan. ”Siitä tulee hyvä fiilis, helpottaa ahdistusta, rauhoittaa, virkistää, tuo mielihyvää.” Markkinointipuheeseen harvoin sisältyy ne päihdyttävien aineiden haitallisemmat vaikutukset lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Imppaamisesta voi seurata äkkikuolema, kannabis voi laukaista psykoottisen oireilun. Humalassa kontrolli pettää ja voidaan tehdä tyhmiä valintoja, joista seuraa hankaluuksia pitkäksi aikaa.

Päihdyttäviin aineisiin voi jäädä koukkuun. Aineet ovat   kalliita ja   laittomia. Hyväksikäytetyksi voi tulla monin eri tavoin. Käyttö lisääkin ahdistusta ja se voi aiheuttaa pelkotiloja. Yhtäkkiä yksin nukkuminen   tuntuukin   turvattomalta.

Mitä vanhempana voit tehdä?

Nuoren kanssa on hyvä keskustella päihteiden käyttöön liittyvistä erilaisista ilmiöistä rauhallisesti ja avoimesti, jotta nuori voi muodostaa oman mielipiteensä päihteistä eri näkökulmat huomioiden. Nuori voi puntaroida turvallisessa vuorovaikutuksessa sekä päihteiden hetkellisiä hyötyjä että käytöstä aiheutuvia haittoja. Asiallinen keskustelu ja ymmärryksen luominen eivät altista nuorta päihteiden kokeiluun.  Nuorilla on paljon tietoa, joka voi olla kapea-alaista  tai vääristynyttä.  Mikä on kiellettyä tai puhumaton tabu voi kiehtoa salaperäisyydellään enemmän.

Jokainen meistä on ollut joskus nuori. Vanhempi voi peilata myös omia nuoruudenkokemuksiaan keskustelussa. Minkälaisia odotuksia ja pelkoja itsellä oli? Vaikka ajat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa, nuorten tarpeet ja toiveet sekä peruskokemukset ovat samankaltaisia.  Vanhemmat myös mallittavat nuorille käytöstään tahtomattaan. Kestääkö oma päihteiden käytön tarkastelu päivänvalon?  Onko se malli, jonka haluat välittyvän nuorellesi?

Johdonmukainen vanhemmuus on rajoista kiinni pitämistä, vaikka järkipuhetta ei aina kuunneltaisi. Kysy kuulumisia ja ole aidosti läsnä kuulemaan nuoren asioista, vaikka nuori protestoisi. Yhteyden ylläpitäminen on välittämistä ja rakkautta. Myös kaveriporukan vanhempien kanssa yhteydenpito auttaa pysymään kartalla nuorten touhuista.

Nuoren tilannetta on syytä selvittää kokonaisvaltaisemmin ja tarkemmin, mikäli nuoren toimintakyvyssä ja arjen toiminnoissa on muutoksia useilla eri osa-alueilla. Näitä voivat olla esimerkiksi nuoren kaveripiiri muuttuminen, lisääntyneet poissaolot koulusta ja arvosanojen romahtaminen.  Myös vuorokausirytmi voi häiriintyä oleellisesti, käyttäytyminen muuttua salailevaksi ja kotona voi alkaa olla rajuja riitoja. Tai jos kiinnostus omiin harrastuksiin vähenee ja rahankulutus yllättäen lisääntyy.

Apua ja tukea on saatavilla

Apua ja tukea on tarjolla Lasten ja nuorten palveluluukun kautta arkisin klo 8-15 numerosta 015 527 7000 tai chatista. Sähköinen yhteydenottolomake toimii ympäri vuorokauden.

Savonlinnan Ankkuritiimi palvelee puolestaan arkisin klo 8-16. Sosiaaliohjaajaan saa yhteyden numerosta 044 417 4133 ja poliisiin numerosta 029 5455 299

Päihdelinkki.fi -sivuston Tietopankki-osiossa löytyy vanhemmille suunnattua tietoa ja keinoja päihdeasioiden käsittelyyn nuorten kanssa.

 

Artikkelin ovat kirjoittaneet

Hanne Väisänen, psykoterapeutti, Lasten ja nuorten yksikkö

Kirsi Torikka, päihdetyön johtaja, Mielenterveyden ja riippuvuuden avohoito

 

Lähteet: paihdelinkki.fi, duodecimlehti.fi