Murrosikäisen vanhempi kokee toisinaan suurta neuvottomuutta, joka saa miettimään, olisiko parasta ottaa etäisyyttä jälkikasvuun ja antaa tämän tehdä asiat tahtomallaan tavalla. Pitäisikö uskoa olevansa ainoa dinosaurus maan päällä, kun teini vetoaa kavereidensa vanhempien olevan paljon sallivampia aikuisia?

Lapsiperheiden kanssa työskentelevät sosiaalityön ammattilaiset neuvovat pysyttäytymään johdonmukaisena vanhempana, joka asettaa rajoja ja jaksaa pitää niistä kiinni, vaikka järkipuhe kaikuisi kuuroutuneille murkkukorville.

Ole kiinnostunut teinin kuulumisista

Teinimittoihin hujahtanut nuori on yhä vanhempansa lapsi ja lapsensa kuulumisista on vanhemman syytä olla aidosti kiinnostunut. Silloinkin, kun saa kuulla olevansa täysi ääliö, on hyvä sanoa ääneen rakastavansa lasta ja haluavansa siksi jakaa asioita tämän kanssa. Yhteydenpito lapsen kavereiden vanhempiin auttaa puolestaan pysymään ajan tasalla lapsen kaveripiirin touhuista ja suo samalla vertaistukea.

Vanhempana on tärkeää pitää kiinni lapsen oikeudesta oppia.  Jos kyseenalaistaa opettajien osaamisen nuoren kuullen, rapauttaa lapsensa koulumotivaation. Jos sallii lapsen kasvaa kiinni älylaitteisiin ja valvoa yökaudet, ei tämä jaksa käydä koulua ja omaksua uusia taitoja.

Jos nuori ajautuu ongelmiin, Ankkuritiimi ja sosiaalityöntekijät auttavat

Jos hyvistä pyrkimyksistä huolimatta vanhemman voimat alkavat ehtyä tai nuori ajautuu ilmeisiin ongelmiin, on Sosterin alueella apua saatavissa varhaisen puuttumisen periaatteella mm. moniammatillisesta Ankkurista ja lapsiperheiden sosiaalityöstä.

Ankkurin tiimissä yhdistävät asiantuntemuksensa 10–17-vuotiaiden asiakkaiden avuksi poliisin, Sosterin sosiaali- ja terveystoimen ja kaupungin nuorisotoimen työntekijät.

Ankkurin työntekijät törmäävät nuorten maailmassa velloviin ilmiöihin, uusiin ja vanhoihin. Etenkin sosiaalinen media mahdollistaa nuorten verkostoitumisen paitsi yhteisöllisesti myönteisten myös monien kielteisten ilmiöiden ympärille. Viime aikoina esiin ovat nousseet nuoria piinaavina asioina mm. koulu- ja nettikiusaaminen, näpistely, päihteidenkäyttö sekä ongelmalliset kaveruus- ja seurustelusuhteet. Esimerkiksi seurusteluväkivalta voi ilmetä itsetuhoisuudella uhkaamisella, kun nuoren seurustelusuhde säröilee.

Jos tilanne on visainen, ongelmien työstöä jatketaan Sosterin lapsiperheiden sosiaalityössä

Ankkurin tiimi on nuoren tullessa asiakkaaksi aina yhteydessä vanhempiin, joita kysytään mukaan työskentelyyn. Yhdessä nuoren ja vanhempien kanssa laaditaan toimintasuunnitelma tapaamisineen. Työskentely perustuu luoviin, toiminnallisiin ratkaisuihin ja asioita työstetään myönteisen kautta ja perheen voimavaroista ammentaen.

Jos nuoren tilanne osoittautuu visaiseksi esimerkiksi päihteidenkäytön, rikosprosessin tai käytösoireilun takia, siirtyy ongelmien työstäminen Ankkuritiimistä Sosteriin lapsiperheiden sosiaalityöhön, jossa alkaa enintään kolme kuukautta kestävä palvelutarpeen arviointi.

Lapsiperheiden sosiaalityössä alkuarvioinnin työntekijät arvioivat lapsen ja perheen tuen tarvetta yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Yhteydenotto lapsiperheiden sosiaalityöhön voi tulla paitsi Ankkurin kautta myös jonkin muun tahon tekemän lastensuojeluilmoituksen nojalla tai perheen omasta pyynnöstä.

Lastensuojeluilmoitusta ei tarvitse pelätä!

Lastensuojeluilmoitus voi tuntua pelottavalta asialta, jos luulee, että ilmoitus tarkoittaa lastensuojelun asiakkuuden alkamista. Näin asia ei ole. Palvelutarpeen arviointi ei useimmiten johda lastensuojelun asiakkuuteen.

Sen sijaan arviointi nopeuttaa mahdollisten tukitoimien piiriin pääsyä ja selkeyttää perheen tilannetta. Sosiaalihuollon palveluja, kuten perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua ja tukiperhe- tai tukihenkilötyöskentelyä, on osoitettavissa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Mikäli lastensuojelun asiakkuus on tarpeen aloittaa perheen tai lapsen tilanteen kriisiytymisen takia, ryhtyy perheen tukena työskentelemään lastensuojelun avohuolto. Tällöin tukitoimiin voi lukeutua mm. tehostettua perhetyötä tai perhekuntoutusta.

Vain pieni osa lastensuojelun asiakkuuksista etenee murrosikäisen nuoren sijoitukseen perheen ulkopuolelle, joten ajatus lastensuojelusta lapsen huostaanottoon vääjäämättä johtavana viranomaistyönä on paitsi hämmentävän yleinen myös kovin väärä käsitys.

 

Artikkelin on kirjoittanut

Tiina Strandén, joka työskentelee Sosterin lastensuojelun johtavana sosiaalityöntekijänä