Aaltosen mielestä sote-uudistuksessa pitää olla kyse sisältöjen kehittämisestä eikä ylhäältä määrätyistä rakenteista

Elli Aaltonen uskoo, että Kysin kanssa Savonlinnan seudulla olisi hyvät edellytykset kehittää myös ennalta ehkäisevää toimintaa. Harmikseen professori ei pääse osallistumaan torstain mielenilmaukseen.

Julkaistu Itä-Savossa 18.2.2020 5:30 Muokattu 18.2.2020 8:45

Professori Elli Aaltonen ehdottaa, että kunnille annettaisiin kokeilulainsäädännöllä tai erillisvapaudella mahdollisuus valita oma sote-alueensa. Aaltonen jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle Kelan pääjohtajan tehtävästä.
Tampereen yliopiston työelämäprofessori Elli Aaltonen esittää, että sote-uudistuksessa jätettäisiin kunnille enemmän tilaa päättää alueensa hallintomallista ja rakenteesta.

– En usko, että tämä vapaus eskaloituisi valtavasti. Se kuitenkin saattaa olla tarvittava venttiili niissä maakunnissa, joissa laissa säädeltyä yhteistyörakennetta ei löydy. Näinhän jouduttiin jo tekemään Uudellamaalla, Aaltonen sanoo.

Aaltosen mielestä on valitettavaa, että sote-uudistus on niin vahvasti kiinnitetty maakuntiin.

– Prosessissa ollaan nyt jo kuitenkin niin pitkällä, että maakunta-ajatusta ei kannata ruveta kokonaan purkamaan. Se viivästyttäisi liikaa sote-uudistusta, jota kunnissakin jo odotetaan, Aaltonen sanoo.

Jos sote-lakeihin ei enää tässä vaiheessa voida suoraan kirjoittaa kunnille vapautta sote-alueen valintaan, Aaltonen ehdottaa asiasta säädettävän kokeilulainsäädännöllä tai määräaikaisella erillisvapaudella. Sitten voitaisiin myöhemmin arvioida, jatketaanko kokeilua tai erillisvapautta vai ei.

Aaltonen huomauttaa, että esimerkiksi Savonlinnan seudulla on vahva tahto lähteä kehittämään sote-palvelujen sisältöjä yhdessä pohjoissavolaisten kanssa.

– Tähän pitäisi antaa mahdollisuus. Yksi sote-uudistuksen perusarvo on, että kuunnellaan kansalaisia ja pidetään yllä kansalaisdemokratiaa palvelujen järjestämisessä, Aaltonen sanoo.

Aaltonen varoittaa, että jos valtion tekemä hallintomallipäätös lamauttaa alueen, saattaa motivaatio palvelujen kehittämiseenkin olla hukassa.

Jos kunnille annettaisiin aluksi kokeilumielessä lupa valita oma sote-alueensa, voitaisiin kokeilun jatkosta Aaltosen mielestä päättää esimerkiksi siinä vaiheessa, kun tiedettäisiin sote-alueiden kaikki tehtävät.
Toistaiseksi nykyinen hallitus on päättänyt viedä sote-alueiden – tai sote-maakuntien – järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen. Kysymys ympäristöterveydenhuollon siirtymisestä sote-alueille on vielä ratkaistavana.

Tämän hallituskauden aikana kaikki eduskuntapuolueet neuvottelevat, mitä muita tehtäviä sote-alueille siirretään. Vielä ei siis ole ratkaistu, siirretäänkö sote-alueille esimerkiksi työllisyys- ja elinkeinopalvelut tai EU-rahojen hallinnointi, jotka Sipilän hallitus edellisellä hallituskaudella aikoi siirtää maakunnille.

”Aika on ajanut ohi sellaisesta sote-uudistuksesta, joka sitoutuu tiukasti ylhäältä määrättyihin rakenteisiin ja hallintomalleihin”

Aaltosen mielestä aika on ajanut ohi sellaisesta sote-uudistuksesta, joka sitoutuu tiukasti ylhäältä määrättyihin rakenteisiin ja hallintomalleihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa pitää Aaltosen mielestä ensisijaisesti olla kyse sisältöjen kehittämisestä eli siitä, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja että he saavat ne ajallaan. Tähän liittyy palvelujen vaikuttavuus – siis se, että samalla rahalla saadaan aikaan enemmän.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakäytäntöjä pitää muuttaa niin, että asiakkaita ei odotuteta turhaan. Jos hoitoon pääsy lykkääntyy, se aina myös kallistuu, Aaltonen sanoo.

– Ongelmien ennaltaehkäisy on kaikkein edullisinta.

Aaltosen mielestä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) esittelemät ajatukset sote-uudistuksen sisällöstä ovat kannatettavia.

Uudistuksen keskeistä sisältöä ovat ennaltaehkäisevät palvelut sekä integraatio eli erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimiminen saman kokonaisuuden osina. Esimerkiksi perusterveydenhuollon sote-keskuksissa olisi mahdollisuus erikoislääkäreitten välittömiin konsultointeihin.

Aaltosen mielestä terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät palvelut tärkeintä, mitä sote-uudistuksella voidaan tavoitella.

– Ennaltaehkäiseviä palveluja tarvitaan kaikilla tasoilla. Esimerkiksi Savonlinnan seudulla kuntien on huolehdittava laajasta kansanterveyden edistämisestä. Sosterin alueelle pitää kehittää toimintatapa, joka reagoi nopeasti, jos hyvinvoinnin tilassa näkyy heikkenemistä esimerkiksi nuorten työttömyyden tai pitkittyneen toimeentulotuen tai lastensuojelun alueilla.

Lisääntyvät digitalisaatio tuo Kysin asiantuntijoitten avun Savonlinnassa toimivien yksikköjen saataville

Aaltosen mukaan Kuopion yliopistosairaalassa on ennalta ehkäisevien palvelujen asiantuntemusta ja hän uskoo sitä syntyvän sinne lisää, kun Kysin yhteys perusterveydenhuoltoon ja perustason sosiaalipalveluihin tiivistyy. Asiantuntemus voi liittyä oppilashuoltoon, mielenterveyshuoltoon, syrjäytymiseen tai vaikkapa sairauksiin, jotka aiheuttavat syrjäytymisriskin.

– Kysin kanssa Savonlinnan seudulla on hyvät edellytykset kehittää myös ehkäisevää toimintaa, jolla voidaan vähentää korjaavan palvelun tarvetta, Aaltonen sanoo.

Aaltonen huomauttaa, että myös lisääntyvä digitalisaatio tuo Kysin asiantuntijoitten avun Savonlinnassa toimivien yksikköjen saataville, vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja vähentää odotusaikoja sekä lähetteitä.

Aaltosen mielestä soten rahoitusuudistus pitää tehdä vaiheittain

Tiukan hallintomallin lisäksi työelämäprofessori Elli Aaltonen kyseenalaistaa sote-uudistuksessa myös rahoitusmallin aikataulun.

Aaltosen mielestä on hyvä, että sote-uudistuksessa pyritään kohti yksikanavaista rahoitusta. Hän kuitenkin toivoo, että uudistus toteutetaan asteittain. Hän ei usko, että mikään maakunta pystyy ottamaan vuonna 2022 kerralla hoitaakseen yksikanavaisen rahoitusmallin tuomia tehtäviä, kuten esimerkiksi kuntoutusta tai lääke- ja matkakorvauksia.

Aaltonen jäi Kelan pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Harmikseen professori Aaltonen ei ehdi torstain mielenilmaukseen

Savonlinnan seudun asukkaat vaativat tämän viikon torstaina mielenilmaisussa valtiovaltaa sallimaan Savonlinnan, Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan liittymisen Pohjois-Savon tulevaan sote-alueeseen.
Savonlinnalaislähtöinen Elli Aaltonen olisi mielellään järjestänyt sukulaisvierailun mielenilmaisun yhteyteen. Hän kuitenkin on valitettavasti kiinni Tampereella, jossa hän osa-aikaisena työelämäprofessorina osallistuu muun muassa Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimuksen kehittämiseen.

Noin tunnin mittainen mielenilmaus palveluiden turvaamiseksi Savonlinnan keskussairaalan pihassa torstaina 20.2.2020 kello 14.30 alkaen. Paikalle toivotaan runsaasti väkeä.

TEKSTI: JAANA HÄNNINEN
KUVA: SOILA PUURTINEN