Sosterin kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen: ”Meille on annettu mahdollisuus lausua mielipiteemme, mihin suuntaan me haluamme kuulua tulevassa sote-maakuntajaossa. ”

Arvoisat läsnäolijat

Toivotan teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tähän mielenilmaukseen Savonlinnan keskussairaalan ja sen toimintojen turvaamiseksi yhteispäivystyssairaalana myös tulevaisuudessa nyt valmistelussa olevassa sote-uudistuksessa.

Me haluamme ehdottomasti säilyttää hyvät ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Savonlinnassa lähellä asukkaita ja nopeasti saatavilla. Me haluamme samalla turvata terveydenhuollon työ- ja koulutuspaikat täällä Savonlinnassa. Kysymys on myös alueen elinvoimasta.

Tämä mielenilmaus ei ole mielenilmaus ketään vastaan, ei hallitusta eikä oppositiota, vaan meidän, alueemme asukkaiden ja kuntien yhteinen vetoomus maan hallitukselle valmisteltaessa tulevien sote-maakuntien aluejakoa. Me haluamme tähdentää sitä, että myös Itä-Savon asukkailla on perustuslaillinen oikeus laadukkaisiin, riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lähellä.
Meille on annettu mahdollisuus lausua mielipiteemme, mihin suuntaan me haluamme kuulua tulevassa sote-maakuntajaossa. Alueemme kuntien valtuustot ja sairaanhoitopiirin valtuusto ovat ilmoittaneet tahdon kuulua Pohjois-Savon sote-maakuntaan. Käsityksemme on, että vain osana Kuopion yliopistosairaalaa ”kyssiä” ja Pohjois-Savon sote-maakuntaa Savonlinnan keskussairaalan toiminta voidaan turvata niin talouden, toiminnan kuin henkilöstön osalta. Kaikkien teidän tuki tässä mielenilmauksessa ja suuntautumisessa Pohjois-Savoon on äärimmäisen tärkeä.

Arvoisat kuulijat

Minun on toivottu käsittelevän tässä puheenvuorossa ”Kuntalaisen oikeutta päättää asioistaan, jota oikeutta ei saa ottaa pois.”

Suomessa on perustuslailla turvattu kunnallinen itsehallinto. Se on kuntalaisten itsehallintoa. Se on oikeutta päättää kunnan hallinnosta ja taloudesta, siis niistä asioista, jotka kunta itsehallintonsa nojalla ottaa hoidettavaksi tai laissa sille määrätyistä tehtävistä.

Sote-asiat ovat kunnille lailla annettuja tehtäviä. Kunnilla on järjestämisvastuu.

Erikoissairaanhoidossa järjestämisvastuu on kuntien muodostamilla kuntayhtymillä, kuten meidän Sosterilla. Kunnilla on oikeus hoitaa ja järjestää palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne yksityiseltä palvelun tuottajalta.

Lähtökohtaisesti kunnilla on näkemys, kokemus ja tieto siitä, miten palvelut alueensa asukkaille järjestetään ja miten ne toimivat ihmisten kannalta parhaalla tavalla. Siksi kunnilla tulee olla mahdollisuus järjestää sote-palveluja myös tulevaisuudessa ja kuntien näkemykset tulee huomioida tulevassa lainsäädännössä. Palvelut eivät voi olla riippuvaisia hallinnollisista alueista ja rajoista. Ne on järjestettävä toiminnallisista lähtökohdista ja kansalaisten tarpeista lähtien. Minusta, miten sote-palvelut toimivat, on mitä suurimmassa määrin kuntalaisten yhteinen asia.

Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan valtiosopimuksena, joka on meillä osa lainsäädäntöä ja sen (4 artiklan 6 kappaleen) mukaan:

”Paikallisviranomaisia tulee mahdollisuuksien mukaan kuulla hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla niihin suoranaisesti liittyviä asioita koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa.” Peruskirjan hyväksymistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 235/1990 vp) tätä ei perustella enempää kuin toteamalla, että Suomessa on vakiintuneesti noudatettu tällaista menettelyä. Lisäksi (4 artiklan 2 kappaleessa) todetaan, että paikallisviranomaisilla tulee olla lain nojalla harkintavalta aloiteoikeuden käyttämiseen kaikissa sellaisissa kysymyksissä, joita ei ole suljettu niiden toimivallan ulkopuolelle tai annettu muulle viranomaiselle. Suomi on sitoutunut noudattamaan peruskirjan periaatteita.

Kansallisesti asiasta löytyy selkeä kanta, hallintovaliokunnan mietinnöstä (19/1997 vp) maakuntajakolain säätämisen yhteydestä:

”Valiokunta pitää tärkeänä, että maakuntajako perustuu keskeisesti kunnallishallinnossa tapahtuvaan tahdonmuodostukseen. Näin ollen toiminnallisia ja taloudellisia tekijöitä sekä tarkoituksenmukaisuutta alueiden suunnittelun kannalta on perusteltua arvioida lähtökohtaisesti tästä näkökulmasta.”

Hallintovaliokunta on myös antanut lausunnon ( 20/2001 vp) valtioneuvoston selvityksestä komission valkoisesta kirjasta ”eurooppalainen hallintotapa”:

”Valiokunnan mielestä suomalaisen demokratian erityispiirteenä on alue- ja paikallishallinnon asiantuntemuksen huomioiminen ja osallistuminen politiikan valmisteluun.”

Arvoisat kuulijat

Avoimuus, osallisuus ja osallistuminen ovat hallinnon uudistamisessa ja kehittämisessä osa hyvää hallintoa. Tähän velvoittavat myös Suomessa hyväksytyt kansainväliset sopimukset, kuten Ihmisoikeuksien julistus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. Tämä meidän mielenilmaus on juuri tätä osallistumista, johon meillä on oikeus ja jonka huomioimiseen päättäjillä on velvollisuus.

Edellä todetun perusteella nuo kansainväliset sopimukset sekä Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja sekä erityisesti eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnöt, jotka ovat muodostuneet eduskunnan tahdoksi, antavat vahvan perustan ja velvoitteen sille, että kuntien ja niiden asukkaiden tahto on huomioitava lainsäädäntöä valmisteltaessa ja päätettäessä. Lainvalmisteluun liittyvä pelkkä lausuntojen pyytäminen ei ole riittävä kansalaisnäkemyksen huomioiminen, Itä-Savon tulee olla osa Pohjois-Savon sote-maakuntaa ja Savonlinnan keskussairaalan KYS-Savonlinna.

Huomioimalla paikallishallinnon näkemykset ja meidän kansalaisten mielipiteet sekä se kokemus, mitä meillä on yhteistyöstä eri sairaanhoitopiirien kanssa, olemme vakuuttuneita siitä, että suuntatahtomme Pohjois-Savoon on oikea.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen