uimaveden laadun seuranta

Uimarantatulokset 2020

Uimakauden seurantakalenteri löytyy yllä olevasta tiedostosta. Tiedostoon päivitetään uimarantavesien tulokset viikon kuluessa näytteenottopäivästä.

Voit katsoa lisätietoja sivulta Uimarannat

UIMAVEDEN LAADUN SEURANTA

Uimaveden hygieenisen laadun arviointi perustuu kahden suolistoperäistä saastumista kuvaavan mikrobiologisen muuttujan seurantaan (E. coli -bakteeri ja suolistoperäiset enterokokit). Aistinvaraisesti seurataan syanobakteerien eli sinilevien, kasviplanktonin, makrolevien ja jätteiden esiintymistä.

Uimarannoilta otetaan kesäisin 3-4 uimavesinäytettä. Näytetulokset ovat nähtävillä uimarantojen ilmoitustauluilla ja Sosterin nettisivuilla. Jos näytetuloksen toimenpideraja ylittyy, otetaan tarvittavat lisänäytteet ja selvitetään liittyykö toimenpiderajan ylityksestä terveyshaittoja. Terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä uimarannan ylläpitäjälle korjaustoimenpiteitä ja rajoittaa tai kieltää uimisen uimarannalla. Mikäli uimarannalla havaitaan sinilevää, tiedotetaan sinileväesiintymistä uimarantojen ilmoitustauluilla ja Sosterin nettisivuilla. Tiedotteessa kerrotaan sinilevän terveyshaitoista ja annetaan tarvittavat ohjeet uimarannan käyttäjille.

Uimaveden laadun seurantaa ja valvonta perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiin 177/2008 ja 346/2008 ja EU:n uimavesidirektiiviin.

SINILEVÄT

Uimarantavesien mikrobiologisen laadun seurannan lisäksi uimarannoilta seurataan sinilevätilannetta uimakaudella valvontakäyntien yhteydessä.
Sinilevän määrä arvioidaan aistinvaraisesti:

0 = EI LEVÄÄ: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali.
1 = VÄHÄN LEVÄÄ: levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä.
2 = RUNSAASTI LEVÄÄ: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia.
3 = ERITTÄIN RUNSAASTI LEVÄÄ: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.

Kun uimarantavedessä havaitaan vähänkin sinilevää, rannalle viedään tiedote, jossa kehotetaan välttämään uimista silloin, kun sinileväkukinta on selvästi havaittavissa. Uimarantavesistä otetaan tarvittaessa näytteitä sinilevien tunnistamista varten.
Lapsia ei tule päästää veteen sinileväkukinnan esiintyessä, jotta he eivät saisi sinilevää sisältävää vettä suuhunsa.

Leväisessä vedessä voi uida, jos levää ei ole runsaasti. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestäkin levämäärästä. Uinnin jälkeen olisi hyvä huuhtoa itsensä puhtaalla vedellä. Uimista pitää välttää, kun vedessä on silmin nähden runsaasti levää. Pieniä lapsia ei pidä päästää rantaan, kun vedessä on havaittavissa sinilevää, sillä lapset usein nielevät vettä uidessaan ja leikkiessään.

Sinilevät saattavat tuottaa myrkyllisiä tai ärsyttäviä aineita veteen. Sinilevien on todettu voivan aiheuttaa ihottumaa, silmien ärsytystä, kuumetta tai muita oireita joillekin ihmisille.
Uimarannan sinilevätilanne saattaa muuttua tuntien sisällä mm. tuulen ja sateen vaikutuksesta. Sinilevätilanteen kehittymiseen vaikuttavat paitsi veden laatu, myös lämpötilat ja tuulet.

Valvontakäyntien yhteydessä tehtyjen aistinvaraisten havaintojen tieto sinilevätilanteesta löytyy uimarantojen ilmoitustaululta. Myös uimarannalla kävijät voivat ilmoittaa mahdollisista sinilevähavainnoista joko terveystarkastajalle tai uimarannan ylläpitäjälle.

JÄRVISYYHY

Järvisyyhy ilmenee uinnin jälkeisenä ihon kutiamisena ja iholle nousevina näppylöinä. Voimakas kutina häviää muutamassa tunnissa, mutta näppylät voivat kestää jopa viikon. Järvisyyhyn aiheuttaja on imumadon toukka, joka on ihmiselle vaaraton, mutta kiusallinen vaiva. Toukka kuolee muutaman tunnin kuluessa, sillä se ei pysty jatkamaan elinkiertoaan ihmisessä.

Täysikasvuinen imumato elää loisena vesilinnun verisuonistossa. Imumadon munat vapautuvat veteen lintujen ulosteen kautta. Massavapautumisia tapahtuu etenkin lämpiminä ja aurinkoisina kesäpäivinä. Munat kuoriutuvat vedessä ja toukat etsivät väli-isännäkseen kotilon, jossa ne kehittyvät seuraavan asteen toukiksi, niin kutsutuiksi cercaria-toukiksi. Kotilosta toukat vapautuvat lopulta veteen ja etsivät pääisäntänä toimivan vesilinnun, jossa ne kehittyvät jälleen munia tuottaviksi imumadoiksi. Joskus toukat erehtyvät pääisännästään ja tämän vuoksi kiinnittyvät ihmisen ihoon.

Ohjeita syyhyn välttämiseksi

  • Käy suihkussa heti uinnin jälkeen tai kuivaa itsesi karkealla pyyhkeellä
  • Vältä uimista kaislikkoisissa rantavesissä
  • Niitä ja poista kaislikot mökkirannalta
  • Kerää kotilot

Järvisyyhyä ei tutkita erikseen uimavesistä, mutta terveysvalvontaa tiedottaa syyhystä varoituskyltein uimarantojen ilmoitustauluilla kuntalaisten antamien tietojen perusteella.

 

UIMAVESILUOKITUS

EU-uimarantojen uimaveden laadun arviointi ja luokitus perustuu pitkäaikaiseen uimaveden laadun seurantaan. EU-uimarantojen vedenlaatu on luokiteltu neljään luokkaan (erinomainen-hyvä-tyydyttävä-huono).

Uimaveden luokitukseen käytetään neljän uimakauden seurantakalenterien mukaan otetuista näytteistä määritettyjä suolistoperäisten enterokokkien ja Escheria coli -bakteerin valvontatutkimustuloksia. Terveystarkastaja arvioi uimaveden laadun ja luokittelee uimaveden aina uimakauden päätyttyä vuosittain.

Sosterin toimialueen EU-uimarantojen uimavesiluokitus on kaikkien yleisten uimarantojen osalta erinomainen.

UIMAVESIPROFIILI

Kaikille Sosterin alueella oleville EU-uimarannoille on laadittu uimavesiprofiilit yhteistyössä uimarannasta vastaavan toiminnanharjoittajan ja terveystarkastajan kanssa. Profiiliaineiston valokuvat: toiminnanharjoittaja

Uimavesiprofiilissa on käsitelty mm. uimaveden ja muiden lähialueen pintavesien kuvaus, mahdollisten saastumisten syiden määrittely ja arviointi, sinilevien, makrolevien/kasviplanktonin esiintymisen todennäköisyyden arviointi, lyhytkestoisen saastumisen todennäköisyyden arviointi ja syiden selvittäminen sekä uimaveden laadun seurantakohdan sijainti. Uimavesiprofiileissa on tietoa lisäksi mm. uimarannan varustukseen, palveluihin, kunnossapitoon ja käyttöön liittyen sekä uimareille annettaviin ohjeisiin ja tiedotukseen liittyen.

Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin ( 2006/7/EY) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (177/2008) yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta.

Koulukadun uimavesiprofiili

Heikinpohjan uimavesiprofiili

Punkaharjun keskustan uimalan uimavesiprofiili

Jukajärven uimarannan uimavesiprofiili