Sosterissa työskentelee kaksi auktorisoinnin saanutta haavahoitajaa, jotka tekevät haavakonsultaatioita, kouluttavat hoitohenkilökuntaa sekä kehittävät haavahoitoa Sosterissa. Resurssi on hyvä, sillä auktorisoituja haavahoitajia on kaikkiaan Suomessa vain 60. Painehaavoja syntyy eri-ikäisille potilaille sekä terveydenhuollon yksiköissä että kotona. 

Painehaava on paikallinen kudosvaurio, joka syntyy yleensä paineen ja/tai venytyksen aiheuttamana. Hapen ja verenkierron puute kudoksessa aiheuttaa kudosvauriota, joka johtaa helposti painehaavan syntyyn.

– Veitsen aiheuttama viiltohaava paranee usein puhdistamisen jälkeen. Painehaavassa iho voi olla ehjä, mutta vaurio on laajemmalla alueella syvemmässä kudoksessa, auktorisoitu haavahoitaja, sairaanhoitaja Riikka Honkanen Sosterista kertoo.

Painehaavat ovat kaiken ikäisten ongelma

Painehaavoja syntyy yleistilan laskun seurauksena kaiken ikäisille. Näin käy esimerkiksi sairastuessa tai halvaantuessa, kun henkilö ei itse pysty huolehtimaan riittävästä asennonvaihdosta.

– Huono nojatuoli, pyörätuolin selkänojan metalliosien hiertäminen lapaluiden kohdalle ja pitkät vuodelevot nostavat riskiä painehaavan syntymiseen. Sairaalahoidossa puolestaan nenämahaletkut, virtsakatetrit ja muut lääkintälaitteet voivat aiheuttaa painehaavoja, Honkanen listaa.

Sosterin Apuvälinekeskuksesta voi saada hoitohenkilökunnan tekemän riskiarvion perusteella erilaisia apuvälineitä painehaavojen ennaltaehkäisyyn. Korkean painehaavariskin potilaan on mahdollista saada pyörätuoliin ilmatäytteinen istuintyyny.

Painehaavoja luokitellaan niiden syvyyden mukaan: pinnalliset ensimmäisen ja toisen asteen painehaavat paranevat usein hyvin paineen poistolla ja paikallishoidolla. Syvemmissä kudoksissa kolmannen ja neljännen asteen painehaavat vaativat usein kirurgin hoitoa ja ne tulehtuvat herkästi, aiheuttaen pahimmillaan vakavan verenmyrkytyksen vaaran.

– Painehaavoja syntyy myös kotona asuville, ei pelkästään vuodeosastopotilaille. Esimerkiksi epäsopivat kengät voivat painaa ja hangata kantapäätä tai varpaiden nivelten kohdalta, mitkä ovat hyvin tyypillisiä paikkoja painehaavoille, Honkanen kertoo.

Painehaavoja kannattaa ennaltaehkäistä myös kotioloissa

Ihan jokaisen omaishoitajan ja muidenkin kannattaa miettiä painehaavojen riskitekijöitä. Onko nojatuoli miellyttävä istua? Apuvälinekeskuksesta voi saada istuintyynyjä estämään jousien aiheuttama painetta. On hyvä tarkistaa myös pyörätuolin istuinleveyden sopivuus ja se, että jalkatuet eivät paina. Patjoihin täytyy kiinnittää huomiota: onko nukkuma-asento miellyttävä? Jakautuuko kehon paine riittävän laajalle alueelle? Painehaavoja ehkäiseviä korkean riskin painehaavapatjoja on Sosterissa käytössä ja niitä saa kotiinkin tietyin kriteerein apuvälinekeskuksen kautta.

– Jos joutuu olemaan paljon vuodelevossa, on muistettava asennon vaihdon tärkeys riittävän usein. Polvien väliin on hyvä laittaa tyyny, jotta polvet eivät paina vastakkain. Kantapäät eivät saa painautua kokoaikaisesti patjaan vaan niitä on hyvä kohottaa ylös patjasta, vaikka tyynyn avulla, Honkanen sanoo.

Korkean riskin painehaavapatja on ilmatäytteinen. Sen osiot täyttyvät eri tavoin, jolloin paineen syntyä kehon osiin saadaan säädeltyä. Sängyn päällä on esillä matalan riskin viskoelastinen muotoutuva tyyny pehmentämään istumista. Apuvälineet auttavat painehaavojen ennaltaehkäisyssä, mutta eivät poista asennonvaihdon tärkeyttä.

Sosterissa on tehty laaja projekti vuosina 2015–2017 painehaavojen varhaisen tunnistamisen ja ehkäisyn tehostamiseksi. Hoitohenkilökuntaa on koulutettu tunnistamaan painehaavat ja painehaavariskit. Osana projektia Riikka Honkanen on tehnyt YAMK:n lopputyön, josta selvisi, että hoitohenkilökunnalla on parhaiten tietoa painehaavojen syntyyn vaikuttavista tekijöistä, ihon hoidosta sekä asentohoidon merkityksestä painehaavojen ennaltaehkäisyssä. Vähiten tietoa oli painehaavaluokista ja painehaavariskiarvion teosta.

Painehaavojen esiintyvyys vaihtelee eri maissa ja Suomessa arvioidaan painehaavoja syntyvän vuosittain 55 000–85 000 potilaalle. Painehaavojen aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 490 miljoonaa euroa vuosittain, mikä on 2–3 % terveydenhuollon kustannuksista.

Lisätietoja: auktorisoidut haavahoitajat, sairaanhoitajat Riikka Honkanen p. 044 417 2865 ja Sari Korhonen p. 044 417 3449.