Kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro
Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro.

Kun savonlinnalainen mies keväällä 2013 palasi vaimonsa kanssa kotiin kylästä, hän menetti yllättäen tajuntansa. Vaimo soitti hätäkeskukseen, mies tuotiin Savonlinnan keskussairaalaan. Miehelle oli tullut massiivinen sydäninfarkti. Sydän ehti olla pysähdyksissä parikymmentä minuuttia. Savonlinnassa hänelle tehtiin hätätoimenpiteenä pallolaajennus. Osastojakson jälkeen mies vietiin Kuopioon, jossa hänelle tehtiin iso ohitusleikkaus. Kuopiosta hän palasi kuntoutumaan Savonlinnaan, kunnes hoitojakson jälkeen palasi kotiin vaimonsa luokse.

Tästä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on lopulta kysymys. Miten saamme taattua oikea-aikaisen ja laadukkaan hoidon terveyskeskustasolla, sosiaalipalveluissa ja erikoissairaanhoidossa, sekä sujuvat hoitoketjut vaativaan erikoissairaanhoitoon, silloin kun sitä tarvitaan. Suomessa toimii vain viisi yliopistollista sairaalaa, joista yksi sijaitsee Kuopiossa.
Sosterissa tärkein arvo on asiakas. Tämän arvon eteen olemme systemaattisesti kehittäneet palveluitamme yhdessä koko henkilöstömme kanssa. Pääsy hoitoon on meillä nopeaa ja asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla.

Asiakastyytyväisyyttä mitattiin viimeksi elokuussa, tuolloin Savonlinnan, Punkaharjun ja Enonkosken terveysasemilla, jossa 95 prosenttia asiakkaista kertoi olleensa palveluun tyytyväisiä. Asiakkaan etu on myös meidän perimmäinen lähtökohta siinä, miksi haluamme rakentaa Itä-Savon alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä Pohjois-Savon kanssa. Asiakkaan etu on kiistatta erikoissairaanhoidon ja päivystyksen säilyttäminen Savonlinnassa, mistä sitten rakennetaan sujuvat hoitoketjut ja yhteistyö Kuopioon vaativassa erikoissairaanhoidossa. Näin meillä on parhaat mahdollisuudet järjestää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyspalvelut, jatkaa nukutuksessa tapahtuvaa leikkaustoimintaa sekä vaativaa henkeä pelastavaa toimenpidekardiologiaa, kuten juuri esimerkiksi sydäninfarktien hoitoa. Kahta keskussairaalaa ei voi tulevaisuudessa ylläpitää Etelä-Savossa, koska väkimäärä ei siihen riitä.

Savonlinnan seudulla pitää olla täyden palvelun terveyden ja sairaanhoito, sillä matkat muihin sairaaloihin ovat pitkiä. Vain yhteispäivystävällä erikoissairaanhoidon sairaalalla, yhdessä toimivien peruspalvelujen kanssa, voidaan turvata alueen yli 40 000 asukkaan terveys ja hyvinvointi riittävällä tasolla. Meillä on lisäksi huomattavan paljon loma-asutusta ja matkailua, jotka kasvattavat paljon päivystävien terveyspalvelujen kysyntää. Matka yliopistosairaalaan on lähes 160 kilometriä, ajassa yli kaksi tuntia. Tämän vuoksi Savonlinnassa on pystyttävä tekemään henkeä pelastavaa hoitoa. Vaikka Mikkeliin tie parhaillaan paranee, matkaa sinnekin on yli 100 kilometriä, eikä Mikkelissä ole laajan päivystyksen sairaalaa. Ilman Savonlinnan keskussairaalaa iso väestönosa uhkaa jäädä liian kauas kriittisen tärkeästä hoidosta.

Palataan vielä asiakkaisiin. Keski-ikäinen nainen sairastui rintasyöpään. Syöpä osoittautui ärhäkäksi ja nopeasti eteneväksi. Kasvain oli halkaisijaltaan lähes 4 cm ja levinnyt jo kainalon imusolmukkeisiin. Nainen pääsi nopeasti leikkaukseen Savonlinnan keskussairaalassa. Yhteystyössä keskussairaalan kanssa KYS:in syöpälääkäri suunnitteli sytostaattihoidot kokeiden ja tutkimusten jälkeen. Hoito tapahtui Savonlinnassa, jossa Kuopion lääkäri toimii osa-aikaisesti.

Erikoissairaanhoidon alasajolla – jos se Savonlinnan kohdalla toteutuu – on paljon dramaattisia vaikutuksia kuntalaisten hoitamiseen. Mitä syöpäpotilaalle olisi tapahtunut, jos kuopiolainen erikoislääkäri ei olisi ollut osan viikkoa Savonlinnassa?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Itä-Savon alueella ei ole helppo tehtävä. Sairaanhoitopiirimme väestömäärä on maan pienin, keskiarvoa iäkkäämpi ja vähenevä. Syntyvyys on maan pienintä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on suuri ja 17-vuotiaiden ja sitä nuorempien osuus on maan pienin. Työllisten osuus väestöstä niin ikään matalin. Meidän alueellamme myös sairastavuus on suurta. Samalla ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi. Väestön keskimääräistä korkeampi palvelupalvelutarve vaikuttaa suoraan Sosteriin kustannuspaineina. Sosterin talous on hoidettu hyvin siitä huolimatta, että meillä on Suomen kovimmat haasteet.

Savonlinna on äänestystenkin mukaan Suomen paras kesäkaupunki. Itä-Savo on hieno alue elää ja olla, yksi paikka Suomessa jossa voi todella nauttia elämästä, mutta meidän pitää samalla turvata se, että ihmisillä on mahdollisuus saada sekä hoitoon että hyvinvointiin tarvittavat palvelut. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että heidän terveys- ja hoivapalvelut ovat turvattu.

Me haluamme katsoa tulevaisuuteen ja toivomme ratkaisua, joka vie alueen palveluita eteenpäin kestävällä pohjalla. Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon säilyttäminen alueellamme on keskeistä sote-uudistukseen mentäessä, mutta tämän lisäksi uudistuksessa on kyse toimivista peruspalveluista. Sosterilla on tähän jo valmis toimintamalli.

Sosterissa on jo pitkään tehty tulevaisuuden toimintamallia, jossa sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja nyt keskustelun keskiössä olevan erikoissairaanhoidon palvelut on tuotettu yhdessä organisaatiossa. Uutisoinnissa on nyt keskitytty pitkälti erikoissairaanhoitoon, koska näiden palveluiden yllä leijuu uhkakuvia, mutta aivan yhtä tärkeitä kokonaisuudessa ovat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut ja niiden saatavuus.

Kokemuksesta voin sanoa, että toimintamallin rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Olemme selkeästi edellä niihin alueisiin nähden, jotka tätä integraatiota vasta suunnittelevat. Tätä työtä on meillä tehty yli kymmenen vuotta, pisimpään koko maassa. Nyt Sosterissa voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että raja-aidat sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ovat madaltuneet merkittävästi. Yhteistyö vaikkapa vammaispalvelun sosiaalityöntekijän ja toimintakyky-yksikön fysioterapeutin välillä on tänä päivänä saumatonta. Ihan olennaista tässä muutoksessa on ollut eri ammattiryhmien keskinäinen ymmärrys siitä, miten asiakasta parhaiten voidaan auttaa, palvella ja hoitaa.

Sosterissa palvelu- ja hoitokokonaisuuksia on yhteistyössä henkilöstön kanssa hiottu siten, että hoitoon ja palveluun pääsy on sujuvoitunut ja hoitojonot ovat lyhentyneet merkittävästi koko Suomen mittakaavassa. Kehittämismyönteiselle henkilöstölle kuuluu myös kiitos siitä, että saamamme asiakaspalaute on ollut toistuvasti hyvää.

Mikä on itäsavolaisten ja terveys- ja sosiaalipalveluiden tilanne tällä hetkellä? Sosteri ja sen jäsenkunnat ovat sitä mieltä, että asukkaille paras ratkaisu on se, että tehdään yhteistyötä Pohjois-Savon kanssa. Se on sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisten että asukkaiden kanta. Asiaa käsitellään nyt poliittisesti hallitustasolla, ja toivomme, että lopputulos on se, että itäsavolaiset asiakkaat ja potilaat saavat tulevaisuudessakin parasta mahdollista hoitoa.

Syöpäsairauteensa Sosterissa hoitoa saanut nainen kertoo ”Tuntuu potilaana, etten edes tiedä, mitkä osat hoidoistani ovat olleet Savonlinnan keskussairaalan ja mitkä Kuopin yliopistollisen järjestämiä. Sujuvasti on polkuni koottu ja koen sen hyvin asiakasystävälliseksi.”

Tämä on sitä yhteistyötä Pohjois-Savon kanssa, mikä toimii nyt, ja minkä toivomme jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Panu Peitsaro

kuntayhtymäjohtaja

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri