Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Hoitotahdossa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista. Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Toiveet voivat koskea muitakin hoitoon liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta.

MIKSI HOITOTAHTOA TARVITAAN

Hoitotahdolla henkilö varmistaa, että hänen toiveensa otetaan hoidossa huomioon silloin, kun hän ei itse pysty niitä ilmaisemaan. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa näin lääkäreiden työtä sekä vähentää kiistoja.

Lääketieteellisten hoitomahdollisuuksien kehittyessä ihmiselämää voidaan pidentää keinotekoisesti monissa tilanteissa. Kun potilaan terveydellinen tila on kriittinen, mutta sen voidaan odottaa paranevan hoidon avulla, on tehohoito on perusteltua. Hoitoratkaisujen teko on paljon vaikeampaa esimerkiksi dementoituneen  ja muuten pitkäaikaissairaan osalta. Hoitotahto kertoo näissä tilanteissa potilaan omat toiveet hoidostaan häntä hoitaville henkilöille. Näin terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat ottaa huomioon potilaansa toiveet hoitopäätöksissään ja hoidon linjauksissa.

MITEN HOITOTAHTO TEHDÄÄN

Hoitotahto tehdään pääsääntöisesti sähköisesti Omakanta-palvelussa, jolloin se on tarvittaessa käytettävissä kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa koko Suomessa. Ilmoita hoito- tai elintahdosta lisäksi Sosteriin esim. seuraavalla käynnillä tai soittamalla omalle terveysasemallesi, jotta merkintä elinluovutus- tai hoitotahdon olemassaolosta voidaan lisätä Sosterin potilastietojärjestelmän hälytyksiin (riskitiedot). Varsinainen tahdonilmaisun sisältö välittyy sähköisesti Omakannasta Sosterin potilastietojärjestelmään, joten tulostetta tahdonilmaisusta ei tarvitse tuoda.

Ellei sähköisen palvelun käyttö ole mahdollista, hoitotahto tehdään kirjallisesti, jolloin siinä on tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Jos kirjallinen hoitotahto tuodaan Sosteriin, siellä kirjataan sen tiedot omaan potilastietojärjestelmään, josta tiedot välittyvät valtakunnallisen Potilastiedon arkiston Tiedonhallintapalveluun. Potilaan tuoma hoitotahto ja potilastietojärjestelmään kirjatuttujen tietojen tuloste palautetaan potilaalle kirjauksen jälkeen.  Potilas voi myös kuljettaa hoitotahtoa mukanaan. Jälkimmäisessä tapauksessa sairauskertomuksessa tulee olla merkintä hoitotahdon olemassaolosta. Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti, jolloin se tulee kirjata potilaskertomukseen.

HOITOTAHDON SISÄLTÖ

Hoitotahdon sisällön saa sen kirjoittaja vapaasti valita, mutta sen tulisi olla selkeä ja yksiselitteinen. Se voi olla henkilön omalla tyylillään laatima kertomus hoitoon liittyvistä toiveista. Lyhimmillään hoitotahto voi olla Omakannassa kirjattu merkintä, joka ilmaisee toiveen olla pidentämättä elämää tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei ole. Hoitotahdossa henkilö ei voi kuitenkaan edellyttää lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon. Jos hoitotahdon laatija on epävarma, millaisia asioita hoitotahtoon voi kirjata, hän voi kysyä neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta tai potilasasiamieheltä.

MILLOIN HOITOTAHTO ON VOIMASSA

Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahto on tarkoitettu hoito-ohjeeksi kroonisissa (pitkäaikaisissa) sairauksissa, joissa paranemisen toivo on mennyt. Hoitotahtoon on hyvä kirjata, että se koskee vain tilanteita, joissa toimenpiteillä ainoastaan pystyttäisiin pidentämään kärsivän potilaan elämää. Tällöin sitä ei sovelleta, jos tajuttomana joutuu sairaalaan äkillisen sairauden tai tapaturman vuoksi, joista toipuminen on mahdollista.

On suositeltavaa, että hoitotahdon tekijä tarkistaa sisällön aika ajoin, mieluimmin alle kymmenen vuoden välein. Hoitotahdon tekijä voi milloin tahansa peruuttaa oman hoitotahtonsa tai muuttaa sen sisältöä.

HOITOTAHDON SITOVUUS

Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut.

Etsitkö näitä?